Bøger af Teuvo Pakkala

This is a reproduction of a book published before 1923. This book may have occasional imperfections such as missing or blurred pages, poor pictures, errant marks, etc. that were either part of the original artifact, or were introduced by the scanning process. We believe this work is culturally important, and despite the imperfections, have elected to bring it back into print as part of our continuing commitment to the preservation of printed works worldwide. We appreciate your understanding of the imperfections in the preservation process, and hope you enjoy this valuable book. ++++ The below data was compiled from various identification fields in the bibliographic record of this title. This data is provided as an additional tool in helping to ensure edition identification: ++++ Waaralla Teuvo Pakkala K.F. Kivekas, 1891 Finnish collection

Liisa leikkii mieluummin poikien kuin tyttöjen kanssa, eikä hän myöskään epäröi tapella tarpeen vaatiessa. Jokin on kuitenkin Liisan elämässä toisin kuin poikien – siinä missä pojat pääsevät kepposistaan pälkähästä, Liisa saa käytöksestään aina piiskaa. Naapurin emäntä jopa epäilee, että paha henki on saanut Liisasta vallan. Täytyykö Liisan vain oppia erilaiseksi ja alkaa leikkiä tyttöjen leikkejä?Poikatytön elämä ei ollut 1800-luvun taitteessa helppoa, ja kiltin tytön rooli oli varsin kapea. Teuvo Pakkala kuvaa 1800-luvun lopun lasten elämää tarkkanäköisesti ja lempeydellä. Äänikirja sisältää "Poikatytön" lisäksi novellit "Ihme ja kumma" sekä "Vanha koti".Kirjailija Teuvo Pakkala (1862–1925) tunnetaan erityisesti lasten elämää kuvaavista novelleista. Hänen tyylinsä luokitellaan yleensä joko realistiseksi tai naturalistiseksi. Pakkala julkaisi myös romaaneja, näytelmiä ja muistelmia. Pakkala aloitti lääketieteen, historian ja kielten opinnot Helsingin yliopistossa, mutta opinnot jäivät kesken. Hän siirtyi työskentelemään lehtimiehenä, minkä myötä kirjoittamisesta tuli hänelle yhä merkityksellisempää. Esikoisteos "Lapsuuteni muistoja" julkaistiin vuonna 1885. Myöhemmin Pakkala työskenteli myös kustannustoimittajana Otavalla.

Maija ja Iikka päättävät lähteä ulos leikkimään; onhan kotona jostain syystä vähän ahdistava ja hiljainen tunnelma. Kodin murheet unohtuvat, kun Maija päättää osallistua kulmakunnan poikien juoksukilpailuun. Poikien suut loksahtavat auki, kun Maija juoksee yhtä kovaa kuin voittamaton Ville. Pian Maija saa arvoisan kunnianimen: stiiknafuulia! Ja niin myös Maija tuntee olonsa voittamattomaksi.Vaan onko stiiknafuulian nimestä hyötyä, kun kotiin palaa vaatteet yltä päällä lumessa?"Mahtisanan" lisäksi äänikirja sisältää Teuvo Pakkalan novellit "Häiritty jouluilo", "Valehtelijoita" sekä "Mari varkaissa". Kaikki novellit ovat Pakkalan "Lapsia" -kokoelmasta. Kirjailija Teuvo Pakkala (1862–1925) tunnetaan erityisesti lasten elämää kuvaavista novelleista. Hänen tyylinsä luokitellaan yleensä joko realistiseksi tai naturalistiseksi. Pakkala julkaisi myös romaaneja, näytelmiä ja muistelmia. Pakkala aloitti lääketieteen, historian ja kielten opinnot Helsingin yliopistossa, mutta opinnot jäivät kesken. Hän siirtyi työskentelemään lehtimiehenä, minkä myötä kirjoittamisesta tuli hänelle yhä merkityksellisempää. Esikoisteos "Lapsuuteni muistoja" julkaistiin vuonna 1885. Myöhemmin Pakkala työskenteli myös kustannustoimittajana Otavalla.

Miten on mahdollista, että Tiuran Santerille lukeminen on kuin leikkiä vaan, kun puolestansa Starkin Aukusti ei opi lukemaan niin millään? Aukusti päättää lahjoa Santerin pannukakulla, jotta saa tietoonsa Santerin salaisuuden – vaan tietääkö Santeri itsekään, miten lukemaan oikein opitaan?"Piispantikku" on Pakkalan mestarillinen novelli, joka käsittelee muun muassa oppimisvaikeuksia. Äänikirja sisältää lisäksi novellit "Arka kohta" sekä "Iikka-raukka". Kaikki novellit ovat Pakkalan "Pikkuihmisiä"-novellikokoelmasta, jonka tarinat käsittelevät lapsia.Teuvo Pakkala (1862–1925) tunnetaan erityisesti lasten elämää kuvaavista novelleista. Hänen tyylinsä luokitellaan yleensä joko realistiseksi tai naturalistiseksi. Pakkala julkaisi myös romaaneja, näytelmiä ja muistelmia. Pakkala aloitti lääketieteen, historian ja kielten opinnot Helsingin yliopistossa, mutta opinnot jäivät kesken. Hän siirtyi työskentelemään lehtimiehenä, minkä myötä kirjoittamisesta tuli hänelle yhä merkityksellisempää. Esikoisteos "Lapsuuteni muistoja" julkaistiin vuonna 1885. Myöhemmin Pakkala työskenteli myös kustannustoimittajana Otavalla.

Kasityolaisperheen poika Teuvo Pakkala kasvoi kurjissa oloissa. Viinaanmeneva isa joi perheen vararikkoon, ja Oulun koyhaliston olot tulivat perheen lapsille omakohtaisesti tutuiksi.Pakkalan omaelamakerrallinen teos keskittyy naapuruston lapsiin, jotka kerjaavat kadulla ja tekevat toita. Kaikki eivat kuitenkaan karsi samoin, ja vastakkainasettelu samppanjaa siemailevien rikkaiden perheiden ja nalkaa karsivien lasten valilla onkin teoksessa avainasemassa.-

Lehtorin tytto Laura ei ole ikina valittanyt nukeista. Nyt lelukaupan edessa seisoessaan han tietaa heti, etta haluaa tietyn nuken. Nuken nimeksi tulee Kirsti, koska se on myos aidin nimi - ja nayttaahan nukke vahan aidilta. Nukke saa kodikseen kauniin nukketalon. Mutta keta Kirsti-nukke oikein odottaa nukketalossa?"e;Veli"e; on Teuvo Pakkalan mestarillinen novelli, jossa nuket kohoavat symboloimaan perheenjasenia. "e;Pikku ihmisia"e; sisaltaa myos novellit "e;Arka kohta"e;, "e;Iikka raukka"e; seka "e;Piispantikku"e;. Pakkala on kerannyt kiitosta lasten sielunelaman kuvaajana, ja "e;Pikku ihmisia"e; havainnoikin lapsia aarettoman tarkasti.-

Katala kruununpalvelija rattari pitaa Pietolan isantaa otteessaan ja kiristaa talta itselleen niin taloa kuin Katri-tytarta. Sitten saapuvat rivakat tukkilaiset pieneen kylaan ja tahtovat kortteerin Pietolan talosta. Isanta ei sieda tukkilaisia, mutta myontyy, kun tukkilaisten paallysmies Turkka maaraa tukkipojat kunnostamaan taloa.Kosket kuohuvat, hongat humisevat ja kylan tytot tanssivat. Turkka selvittaa niin tukkisumat kuin petokset ja saa Pietolan isannan tyttaren Katrin sydamen sykkimaan. Lempi leiskuu myos torpparin tyttaren Annin ja tukkilaisen Huotarin valilla, ja Renki Tolari ihastuu ravakkaan kaupustelija-Maijaan. Seuraa suhdesoppaa, johon mahtuu juonitteluja ja kommelluksia.Teuvo Pakkalan Tukkijoella-naytelma aloitti tukkilaisromantiikan buumin, ja hupinaytelma on filmatisoitu useaan otteeseen. Suosituin elokuvaversio on Roland af Hallstromin ohjaus vuodelta 1951.-

Lapsia on novellikokoelma, jonka jokaisessa kymmenessa tarinassa paahenkilona on lapsi. 1800-luvun lopulla ilmestyneet novellit kasittelevat edelleen ajankohtaisia teemoja: "e;Ihme ja kumma"e; kertoo vilkkaasta Vapusta, jolla on vaikeuksia keskittya, "e;Mari Varkaissa"e; kertoo syyllisyydentunteesta ja "e;Poikatytto"e;-novellissa Liisa haluaa mukaan poikien leikkeihin. -

"e;Vaaralla"e; sijoittuu Oulun laitakaupungin koyhaan hokkelikylaan, jossa on viela vahvasti maaseudun tuntu. Vaaraa kutsutaan myos Kakaravaaraksi, koska seudun ainoa rikkaus on lukuisa jalkikasvu.Teoksessa seurataan useiden perheiden arkea. Paaosassa ovat Nikkilan lapseton pariskunta, Viion leski ja hanen tyttarensa, Latun perhe seka kurjuudessa elava Vimparin perhe. Keskikaupungin kivikadut ja porvaristalot eivat ole Vaarasta kaukana, mutta elinolojen kontrasti on suuri.Teuvo Pakkalan 1800-luvun elinolosuhteiden ja asenteiden elava kuvaus tuo lukijan silmien eteen tarkan kuvan tapahtuma-ajan yhteiskunnallisesta todellisuudesta. -

Pikkukaupungin seurahuoneella on juhlat paikallislehden uuden toimittajan herra Hurmerinnan kunniaksi. Helsingista saapunut herra Hurmerinta on hammentynyt saamastaan huomiosta - muuttihan Hurmerinta pikkukaupunkiin viehattavan neiti Salmelan perassa. Pian toimittaja Hurmerinta saa kasiinsa erikoisen tekstin nimelta "e;Kauppaneuvoksen harka"e;, jonka han paattaa julkaista paikallislehdessa. Hurmerinta ei kuitenkaan ymmarra, etta todellisuudessa teksti kasittelee pikkukaupungin valtasuhteita - ja tekstin julkaiseminen kaynnistaa uskomattoman tapahtumaketjun."e;Kauppaneuvoksen harka"e; on Teuvo Pakkalan komediallinen naytelma vuodelta 1901. Se kasittelee pikkukaupungin valtasuhteita ja korruptiota. -

Talonpoika Erkki, morsian Katri ja renki Jussi ovat laittaneet veneen vesille. He ovat lähdössä viemään tervaa Kuhmosta Ouluun. Erkki ei kuitenkaan aavista, että myös Jussilla on tunteita Katria kohtaan – ja niin matkasta muodostuu kolmiodraama. "Oulua soutamassa" on Teuvo Pakkalan väkevä pienoisromaani 1800-luvun Suomesta. "Aurinko nousi juuri. Sen punertava laita näkyi metsän yli järven takaa. Koko järven selkä oli rasvatyven. Ilmassa ei tuntunut vähintäkään tuulen henkeä. Linnut olivat alkaneet viserryksensä, joka vilkastui vilkastumistaan. Veneessä työskenneltiin äänettöminä, ei luotuista sanaa vaihdettu. Erkki viiletti ja huopasi."Kirjailija Teuvo Pakkala (1862–1925) tunnetaan erityisesti lasten elämää kuvaavista novelleistaan. Hänen tyylinsä luokitellaan yleensä joko realistiseksi tai naturalistiseksi. Pakkala julkaisi myös romaaneja, näytelmiä ja muistelmia. Pakkala aloitti lääketieteen, historian ja kielten opinnot Helsingin yliopistossa, mutta opinnot jäivät kesken. Hän siirtyi työskentelemään lehtimiehenä, minkä myötä kirjoittamisesta tuli hänelle yhä merkityksellisempää. Esikoisteos "Lapsuuteni muistoja" julkaistiin vuonna 1885. Myöhemmin Pakkala työskenteli myös kustannustoimittajana Otavalla.

Suomalainen mestariteos vuodelta 1902!Esteri Kalm menettaa aitinsa jo pienena lapsena. Metsanhoitajana tyoskenteleva isa menee uusiin naimisiin. Isa on kuitenkin kiireinen, eika hanella ole aikaa Esterille - ja pian "e;isa"e; ja "e;aiti"e; tarkoittavat Esterille vain sanoja ulkoa opitussa iltarukouksessa. Kun Esteri kasvaa nuoreksi naiseksi, han etsii vimmaisesti jotakin - mutta ei ihan tieda itsekaan, mita han on vailla."e;Pieni elamantarina"e; on Teuvo Pakkalan taidokas psykologinen romaani, jonka kerronnalliset ratkaisut olivat 1900-luvun alussa poikkeuksellisia. -

Teuvo Pakkala (1862-1925), alkujaan Teodor Oskar Johaninpoika Frosterus luetaan realistiksi, ja erityisen taitavaksi lasten kuvaajaksi. Hän opiskeli Oulussa ja sai siellä innostuksen kirjallisuuteen – erityisesti norjalaiseen.Hän opiskeli myös Helsingin yliopistossa lääketiedettä, kieliä ja historiaa. Tätä seurasi lehtimiehen työ, ja hän kirjoittelikin oululaiseen Kaiku-lehteen jatkokertomuksia, jonka jälkeen siirtyi Jyväskylään Keski-Suomi -lehden päätoimittajaksi ja muutti myös nimensä Pakkalaksi. Hän sai valtion kirjallisuuspalkinnon 1895 ja matkusti Pariisiin. Hän sai kirjallisuuspalkinnot myös vuosina 1901 ja 1903.Pakkalalla ei ole kovin suuri tuotanto ja asioita ilmennetään usein lapsen maailmasta käsin, joka saattoi olla myös syynä siihen, ettei hän kuitenkaan saanut aikanaan kovin suurta arvostusta, vaikka Juhani Aho häntä kiittelikin. Nykyään häntä pidetään jo klassikkona. Hän kirjoitti myös romaaneja ja näytelmiä, joista kenties suosituin on Tukkijoella, josta on tehty elokuviakin. Sen lisäksi mm. Lapsuuteni muistoja (1885), Vaaralla (1891), Elsa (1894), novellikokoelma Lapsia (1895), sekä Pikku Ihmisiä (1913), Lapsia-kokoelman jatko-osa, joka oli hänen viimeinen merkittävä teoksensa. Vaikka lapset olivat yleensä hänen kuvauksensa keskipisteenä, niin teokset eivät kuitenkaan ole suunnattu lapsille.Tällä äänikirjalla oleva novelli, Veli, on muista Pakkalan lapsinoveleista poiketen paljon laajempi ja ainut, joka kirjoitettiin 1890-luvun jälkeen, kuvaten säätyläiskotia. Juoni keskittyy Laura-tytön nukkeihin, jotka alkavat muuttaa koko perheen elämää. Tarinaa luonnehditaan psykodraamaksi, jossa kuvittelu muuttuu ihmeellisesti todellisuudeksi. Teosta pidetään Suomalaisten novellien kärkituotteena. Tällä äänikirjalla on Teuvo Pakkalan novellikokoelmasta Pikku ihmisiä, osa 1, ja sisältää novellin: Veli

Koyhan leskirouvan tytar Elsa varttuu nuoreksi naiseksi Vaaran tyolaiskaupunginosassa Oulussa. Olot ovat ankarat, ja naisten elamaan Vaaralla kuuluvat ahkera tyonteko seka kodista ja jalkikasvusta huolehtiminen, kun miehet seilaavat merilla. Kiltin ja hyvin kasvatetun Elsan elama mullistuu, kun han ihastuu rikkaan perheen poikaan, Montinin Joriin. Kohtalo alkaa kuljettaa Elsaa hyvin erilaiseen suuntaan kuin hanen lapsuudenystaviaan Liisaa ja Maria. Silmanrapayksessa Elsan hyva maine on kuin muisto vain. Tragedian sinetoi koyhainhuutokauppa, jossa kaupataan ne, joista ei pystyta enaa huolehtimaan. -