Bøger af Ismo Karhu

Ihminen – tai juuri mikään elävä – ei selviäisi ilman vettä. Silti ajattelemme vettä hyvin vähän. Kokemuksemme vedestä rajoittuvat kodin vesipisteelle, sateeseen ja järvessä uimiseen. Suurin osa ihmisen ja veden välisestä vuorovaikutuksesta jää huomaamatta.Ismo Karhun Vauhko jumalolento – Kertomus vedestä keskittyy ihmisen ja veden kiehtovaan suhteeseen. Kirjassa matkustetaan Vienan vedenjakajalta kohti länttä ja merta. Samalla Karhu tekee kiinnostavia havaintoja veden ja ihmisen kanssakäymisestä. Näkökulma laajenee paikallisesta kansalliseksi ja edelleen globaaliksi. Karhu analysoi vettä monin silmin: tekniikan, ympäristövaikutusten, talouden, taiteiden ja teologian kautta. Samalla haetaan vastausta veden perimmäiseen olemukseen.Sagan ympäristökirjat ovat monipuolisia puheenvuoroja ilmastosta, ympäristöstä ja luonnosta. Ismo Karhu (s. 1954) on metsänhoitaja ja maatalous- ja metsätieteiden maisteri pääaineenaan ympäristönsuojelu. Työuransa Karhu on tehnyt suurimmaksi osaksi väliportaan hallinnossa, jossa monet hänen työtehtävänsä ovat liittyneet vesiin. Hän on julkaissut kaksi luontoa käsittelevää kirjaa, Tammukkapuro ja Matalassa virrassa.

Kun Ismo Karhu lahti nuoruudessaan onkimaan purotaimenia eli tammukoita, iloa ei kestanyt pitkaan. Sade muutti puron hetkessa likaiseksi eika kala kaynyt enaa syottiin. Likaiselle varille oli syynsa: ojitus. Sade syoksi hienojakoista maata ojituksista liikkeelle, ja aina puroihin asti. Karhu juoksi kilpajuoksua ojituksen kanssa. Aina kun han loysi sopivan kalastuspuron, han ehtii kalastaa siina vain hetken aikaa ennen kuin ojittajat tuhosivat sen.Tehtiinko tammukoiden suojelemiseksi tarpeeksi? Onko lajilla tulevaisuutta Suomessa?Tammukkapuro on Ismo Karhun omakohtainen teos kalastuksesta ja luonnonsuojelusta. Sagan ymparistokirjat ovat monipuolisia puheenvuoroja ilmastosta, ymparistosta ja luonnosta. -

Ismo Karhusta tuli eramies hieman vahingossa. Han syntyi Valkeisenkankaalle, enemman tai vahemman keskelle metsaa. Jo pikkupoikana Karhu oppi kalastamaan viereisella Valkeisenjarvella. Myos metsassa samoilu tuli tutuksi. Kun sukulaiset huomasivat pojan nauttivan kalastuksesta, hanta ryhdyttiin kuljettamaan yha kauemmas kalavesille. Myohemmin Ismo Karhu alkoi myos metsastaa. Aikuisena han pyrki siirtamaan oppinsa eteenpain jalkikasvulleen.Matalassa virrassa kuvaa eraan suomalaisen miehen luontosuhdetta - kuinka hanesta kasvoi luontoa arvostava eramies. Sagan ymparistokirjat ovat monipuolisia puheenvuoroja ilmastosta, ymparistosta ja luonnosta. -