Bøger i Suomalaisia klassikoita serien

Puukkojunkkarit jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä kuvataan naimaikään tulleen Santra Järvelän aviomiehen valintaa ja siitä seuraavia konflikteja. Toisessa osassa keskitytään puukkojunkkarin prototyyppinä Esa Karhuun, joka alkaa ymmärtää, ettei elämä junkkarina voi jatkua ikuisesti ilman seurauksia. Santra Järvelää ollaan naittamassa puukkojunkkari Ella Kuivaselle mutta Santra rakastuukin körttiläiseen Valee Laitilaan ja karkaa tämän kanssa. Junkkarit päättävät kostaa kokemansa vääryyden ja ryöstää Santran väkivalloin takaisin Mikkeli-yönä.Yritys kuitenkin epäonnistuu, ja he häviävät tappelun korvenloukkolaisille. Junkkarit joutuvat palaamaan häpeissään kotiin ilman Santraa.Vuonna 1978 tehdyssä televisioelokuvassa Häjyt kerrotaan 1860-luvun lopun rikoksista ja pahamaineisista häjyistä. Elokuva on Sakari Rimmisen ohjaama ja käsikirjoittama.Santeri Alkio (1862–1930) oli kirjailija, toimittaja ja Maalaisliiton eli nykyisen Suomen Keskustan puheenjohtaja. Alkion teokset käsittelivät maaseudun oloja, ja niille on tunnusomaista kansanvalistuksellinen ote.

Aleksis Kivi kertoo naytelmassaan Kalevalasta tutun hahmon Kullervon traagisen tarinan.Kullervon elama ei ala hyvin, ei mene hyvin, eika lopu hyvin. Perheensa kuoleman jalkeen han asuu pahantahtoisen setansa luona. Perheriitojen takia hanet myydaan orjaksi Ilmariselle.Viha ja suru kasaantuvat nuoren miehen sisassa, mutta rajansa on hanellakin. Kun han loytaa evasleivastaan kiven, jonka Ilmarisen emanta on sen sisaan tahallaan leiponut, katkeaa kamelin selka. Kullervo murhaa Ilmarisen emannan taysin surutta. Kullervon nopea alamaki on vasta aluillaan.-

Pappi Henrik Valtarin ja hanen vaimonsa Elisabethin perheessa eletaan seesteista elamaa. Henrik nauttii kylalaisten luottamusta ja arvostusta, ja Elisabeth vaikuttaa lahetystyota tekevassa ompeluseurassa. Pariskunnan lapset menestyvat omilla tahoillaan. Kun jo pois muuttaneet Hanna ja Jussi vierailevat kotona, perheen tasapaino jarkkyy. Lapset ovat muualla ollessaan omaksuneet uudenlaisia ajatuksia naiskysymyksesta ja tyovaenluokasta. Perinteiden tormatessa liberaaleihin ajatuksiin syntyy kiistaa arvoista ja oikeuksista. Kuka paattaa perheen asioista, ja tuleeko lasten aina totella vanhempiaan?-

Aiti pitelee poikalasta sylissaan. Isa soutaa ainokaisella jaljelle jaaneella airollaan kuohuvan Ristinselan aalloissa. Sama aalto, joka lyo isan kylmaan hautaansa jarven pohjalle, vie aidin ja pojan turvaan rannalle. Aidin rukous on kuultu. Poikalapsi on turvassa.Sama aiti istuu pari vuosikymmenta myohemmin poikaansa vastapaata samalla jarvella veneessa, kun aikuistunut poika iloitsee morsiamestaan. Tragedia seuraa perhetta - aivan kuin jarvi itsessaan olisi siita vastuussa.Tama kertomus, Aiti ja poika, on yksi 21 tarinasta Minna Canthin ajatuksia herattavassa novellikokoelmassa. Kirja sisaltaa muun muassa kertomukset Kuoleva lapsi, Ystavykset, Ompelija, Kahtalainen onni ja Laulaja.-

Viitalan kartanon ottopoika Niilo on rakastunut Kuuselan kartanon tyttareen Elmaan. Niilo tietaa, etta Kuuselan isanta on veloissa Viitalan isannalle, joten han lupaa maksaa Kuuselan velat, jos Elman kasi luvataan hanelle.Elma on kuitenkin jo lupautunut Viitalan biologiselle pojalle Tykolle. Elman sydan joutuu keskelle vakavaa ristiriitaa: valitseeko han rahan vai rakkauden?Aleksis Kiven viisinaytoksinen tragedia on klassinen tarina rakkaudesta, petoksesta ja sukujen valisesta vihanpidosta. Sen ensiesitys oli Helsingin Nya Teaternissa vuonna 1872.-

Keuruun pappilassa asuu vanha kirkkoherra Harkman tyttarensa ja kahden poikansa kanssa. Vanhempi poika Miihkali on naimisissa, pojista nuorempi Yrjo taas elaa iloista ja vapaata poikamieselamaa. Isoviha muuttaa pappilan perheen arjen, ja poikien on valittava uskonnon ja sodan valilla. Tekisiko Miihkali hengellista tyota, vai onko hanenkin tartuttava aseisiin? Samaan aikaan Miihkalin, hanen vaimonsa Elinan ja karjalaisen Allin valille muodostuu kolmiodraama, joka vain mutkistaa asioita entisestaan.-

Kauppias Penttinen ja hanen rouvansa suunnittelevat tyttarensa Fannyn naittamista. Pariskunta on noussut rengista ja piiasta nykyiseen asemaansa, ja heille on tarkeaa kayttaytya seurapiireihin sopivasti. Penttiset paattavatkin jarjestaa hienot kahvikutsut, joihin kutsutaan joukko arvovaltaisia miehia - taka-ajatuksenaan tyttaren saaminen hyviin naimisiin.Fannyn mielipidetta asiaan ei juuri kysyta. Tytar itse haaveilee opintojensa jatkamisesta, jotta hanesta voisi tulla kansakoulun opettaja. Myoskin Fannyn sulhaskandidaatiksi kaavaillun tohtori Brobergin tunnot ovat Penttisten kahvikutsuilla lahinna kiusaantuneet. Saavatko Penttiset kuitenkin tahtonsa lapi?-

Tapani Lofving on nuori sotilaan urasta haikaileva narvalainen. Vanhemmat toivovat pojasta kauppiasta tai kirjanpitajaa, mutta tilitykset eivat huimapaista poikaa kiinnosta. Venalaisten miehittaessa Suomea isonvihan aikaan vetaa veri Lofvingin taistelukentille, ja hanesta kasvaa menestyksekas sissipaallikko.Tapani Lofvingin seikkailut on nuorisolle suunnattu seikkailukirja, joka perustuu sotasankari Lofvingin omiin paivakirjoihin. Kyosti Wilkunan romaani julkaistiin kahdessa osassa vuosina 1911 ja 1912.-

Amerikasta Suomeen palannut herra Orell tuo mukanaan villityksen spiritistisiin istuntoihin. Seurapiirirouvat ovat uudesta seuraleikista innoissaan, ja Orell paattaa kayttaa henkia apunaan keplotellakseen nuoren Helmin puolisokseen. Miten kay, kun Helmin sydan on jo varattu?Spiritistinen istunto on Minna Canthin ilahduttava komedia.-

Sylvi on nuorena orvoksi jaanyt 18-vuotias nainen. Hanen holhoojansa Aksel Vahl vie Sylvin vihille heti kun se suinkin on mahdollista. Aksel ei pida vaimoaan vertaisenaan ja osoittaa tata vahattelya kutsumalla Sylvia lempinimilla kuten kissimirri ja pulmunen. Sylvin elama hanta kaksi kertaa vanhemman miehen kanssa on turhauttavaa.Tylsistynyt Sylvi kuluttaa aikaa kutsumalla ystavia kylaan. Yksi naista ystavista on vuosien takaa hanen elamaansa saapunut mies, Viktor. Viktor tuo aivan uudenlaista varia Sylvin harmaasavyiseen maailmaan. Miehen sytyttama intohimon liekki ajaa Sylvin tekemaan kohtalokkaita ratkaisuja.Minna Canth kysyy murhenaytelmassaan ajalleen tarkeita kysymyksia avioliitosta. Onko avioliiton perustuttava rakkauteen? Onko vaimo miehensa omaisuutta? Pyhittaako jalo tarkoitus kuten rakkaus aina keinot?-

Leskeksi jaanyt Peltolan isanta haluaa varmistaa, etta hanen poikansa Niilo saa hyvan ja turvatun elaman. Niinpa isanta yrittaa naittaa Niilon Loviisalle, joka on rikkaasta talosta. Niilon mielitietty on kuitenkin koyha Helena. Loukkaantunut Loviisa pyytaa avukseen noita Penttulan. Penttulan onnistuukin lavastaa Helena syylliseksi murtovarkauteen, ja Helena vangitaan. Miten toisiaan rakastavien Niilon ja Helenan kay? -

Aapeli Muttisen ja Juutas Kakriaisen valit ovat tulehtuneet. Muttinen on hankkinut itselleen Putkinotkon tilan. Hanen ja Juutaksen valilla on sopimus, jonka mukaan Juutaksen pitaisi pitaa tama tila asuttuna vuoden ympari. Se tarkoittaa myos sita, etta Juutas hoitaisi pellot, metsan, puutarhan ja itse talon. Juutas Kakriainen ei kuitenkaan nosta varvastakaan velvoitteidensa eteen.Vuokralaisensa laiskuudesta huolimatta Aapeli Muttisen suuri haave on satojen omenapuiden istuttaminen Putkinotkoon. Talvi kuitenkin puree niiden ytimeen tuhoisammin kuin Juutaksen laiskuus."e;Herra ja Moukka"e;, "e;Kuolleet omenapuut"e; ja useat muut kokoelman kertomukset ovat osa tata itsenaista teosta Joel Lehtosen Putkinotko-sarjassa. Sarjaan kuuluvat myos teokset "e;Kerran kesalla"e; ja "e;Putkinotko"e;.-

Juulia on virkansa menettaneen metsaherra Aadolfin maaratietoinen rouva. Avioliitolle on hanen silmissaan vain yksi hyva syy - Aadolfin kuolemaa tekevan veljen, Justuksen, perinto. Juulia tietaa, etta epavarmassa maailmassa vain yksi asia voi tuo turvan, ja se asia on raha. Sen takia voi karkkya kuolevan vavyn rahoja oman tylsan miehen selan takana ilman omantunnontuskia.Juulialla onkin suunnitelma. Kun han saa rahat sulokkaisiin kasiinsa, han pakenee rakastettunsa Veijon kanssa paikkakunnalta. Han saa kuitenkin tietaa, etta Veijo on kiinnostunut aivan toisesta naisesta - nimittain Juulian omasta tytarpuolesta Piiasta!Ja mika pahinta, Justuksella on mahdollisesti muitakin nimia testamentissaan ennen Juuliaa ja Aadolfia. Kun uutinen Justuksen kuolemasta kiirii Juulian korviin, on han astumassa tietamattaan elamansa suurimpaan yllatykseen.Aikoinaan pahennusta herattanyt Maria Jotunin kestosuosikki "e;Tohvelisankarin rouva"e; sai ensiesityksensa Suomen Kansallisteatterissa vuonna 1924.-

Roinilan ja Ojalan tiloilla kuhisee. Roinilan talon tytar Anna ja pehtoori Mauno ovat pari, ja talon poika Eero ihastuu Ojalan tilan kasvattityttareen Elliin. Elli on joutunut lahtemaan Ojalasta testamenttisotkun takia, ja tilaa on tullut hallinnoimaan Ojalan edesmenneen isannan veljenpoika Olli. Eero matkustaa kaupunkiin selvittamaan Ojalan testamentin kohtaloa. Han saa kasiinsa oikean testamentin, jossa Ojalan tila maarataan Ellille. Matkaan tulee kuitenkin mutkia, kun Eeron paasta lentanyt nimikoitu hattu loytyy vedesta. Olli alkaa levittaa huhua, etta pehtoori Mauno olisi surmannut Eeron. Miten keitoksessa kay, selviavatko vaarinkasitykset ja saavatko rakastavaiset toisensa?-

Alastalon isanta Herman Matsson on kutsunut kustavilaiset laivanvarustajat sopimaan parkkilaivan rakentamisesta. Alastalon salissa kertoo kuusituntiseksi venyvasta kokouksesta, jossa parkinpaperien lomassa on aikaa kahvipoydassa kursailulle, piipunpoltolle ja loputtomille henkiloiden sisaisille monologeille.Volter Kilven yhteen paivaan sijoittuvaa romaania pidetaan yhtena suomalaisen kirjallisuuden merkittavimmista teoksista. Tajunnanvirtaa hyodyntavaa teosta on verrattu Marcel Proustin ja James Joycen tuotantoon.-

Tytto on vanhempiensa silmatera, kovin siisti ja kunnollinen lapsi. Kun tyton aiti kuolee yllattaen, isa ottaa vaimokseen ilkean Syojattaren. Eraana iltana tytar itkee aitinsa haudalla Syojattaren kaltoinkohtelun takia, ja aidin henki nousee haudasta hanta lohduttamaan. Syojatar saa kokea, ettei lapsipuolta kannattaisi kohdella niin kovin huonosti...Tama ja useat muut opettavaiset sadut loytyvat tasta Eero Salmelaisen satukokoelmasta, joka on koko suomalaisen kansansadun peruskivi. Naita satuja on luettu ja rakastettu jo yli 150 vuotta, sukupolvesta polveen. Kokoelma ilmestyi ensimmaisen kerran neljana osana vuosina 1852-1866.-

Agnes tekee vaikutuksen Liisiin ja herättää hänessä monenlaisia tunteita. Naiset ovat ystävyksiä, jotka ovat valinneet hyvin erilaisen tien: Agnes elää kansainvälistä, vapaata ja seurallista elämää, Liisi on vaimo ja äiti.Minna Canth (19.3.1844 Tampere – 12.5.1897 Kuopio) on suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, suomalainen suurnainen, jonka voimistava, viisas ja suorapuheinen ääni kantaa globaalissa maailmassa yhtä hyvin tänään kuin hänen elinaikanaan. Minna Canth kirjoitti näytelmiä, pienoisromaaneja ja novelleja. Canth oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija ja prosaisti Aleksis Kiven jälkeen sekä ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen. Realistiseen kirjalliseen tyyliinsä ja naiskuvan pohdintaan Canth sai vaikutteita mm. Henrik Ibseniltä ja August Strindbergiltä. Canth edisti naisten asemaa parantamalla tyttöjen koulutusmahdollisuuksia. Hän oli suomenkielisen koulutuksen uranuurtajia. Kuopiossa Canthin ympärille kokoontui kirjallisuudesta kiinnostuneita ihmisiä, ja syntyi Minnan salonki. Kaukaisimmat kirjailijavieraat ja kulttuurivaikuttajat tulivat ulkomailta asti. Minna Canthin syntymästä on vuonna 2019 kulunut 175 vuotta.

Herkkä ja vastuuntuntoinen Hanna ihastuu Woldemart-nimiseen lyseolaiseen. Nuori nainen saa kuitenkin kokea karvaan pettymyksen, kun Woldemart menee naimisiin Hannan ystävän kanssa. Hannan muutkin toiveet jäävät toteutumatta, sillä hän ei voi aloittaa opettajaopintoja isänsä vastustuksen vuoksi. Isä on jo valinnut Hannalle sulhasenkin, juopottelevan Sassan. Vastaan pyristelevä Hanna menee salaa kihloihin papiksi opiskelevan Kalle Salmelan kanssa. Kun Kalle yllättäen ilmoittaa kihlanneensa serkkunsa, Hanna musertuu lopullisesti. Hanna kertoo nuoren naisen kasvutarinan teini-iästä aikuisuuteen. Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän kirjoitti näytelmiä, pienoisromaaneja ja novelleja. Canth oli ensimmäinen suomenkielisiin sanomalehtiin kirjoittava nainen. Naisten asemaa hän edisti tukemalla tyttöjen koulutusta, ja hän olikin suomenkielisen koulutuksen uranuurtajia.

Jukolan poikien vanhemmat ovat menehtyneet. Veljekset Aapo, Eero, Juhani, Lauri, Simeoni, Timo ja Tuomas jäävät asuttamaan Jukolan tilaa, jolla on metsää ja lääniä riittämiin. Paikallaan pysyminen kauhistuttaa monia veljistä, joten he suunnittelevat muun muassa avioitumista ja lukutaidon hankkimista. Ensi töikseen he kuitenkin päättävät muuttaa metsään.Veljekset kärhämöivät ja riitelevät heitä ympäröivien ihmisten kanssa jatkuvasti. Vaikeuksista huolimatta heidän keskinäiset siteensä pitävät. Mutta oppiiko yksikään heistä koskaan lukemaan?Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven (1834–1872) pääteos ja rakastettu suomalainen klassikkoromaani. Kirjasta on tehty useita elokuvia, ja sitä esitetään säännöllisin väliajoin suomalaisissa teattereissa.Aleksis Kiveä (1834–1872) pidetään Suomen ensimmäisenä ammattikirjailjana. Seitsemän veljeksen lisäksi Kivi kirjoitti näytelmiä ja lyhyempiä kertomuksia. Hänen tunnetuimpia näytelmiään ovat Nummisuutarit ja Kullervo.

Arkielämää on yhdenpäivänromaani. Maankiertäjä pappi Nyman saapuu Koppelmäen tilalle, mutta hän ei ole päähenkilö. Pääosassa on tilan yhteisö: vanha isäntä, talon tytär Loviisa, piiat Annastiina ja Eveliina, rengit Jussi ja Jahvetti, loisvaimo Liena lapsineen, Hullu-Kalle ja suutari Filemon. Kovin paljon ei tapahdu. Koppelmäessä on menossa heinätyöt, Loviisa leipoo leipää ja keittää kahvia. Heinäntekijät tulevat syömään. Jutustellaan. Näennäisen tapahtumattomuuden alla on paljon asiaa ihmisen elämästä. On muutakin, mutta varsinkin käyvät selväksi naisten rajalliset mahdollisuudet.Maria Gustaava Jotuni (9.4.1880 Kuopio – 30.9.1934 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija, joka käsitteli teoksissaan erityisesti naisia ja naisten asemaa. Maria Jotuni kuuluu maailmanlaajuisesti harvinaiseen lajiin: nainen ja näytelmäkirjailija. Jotuni kuuluu mestareiden joukkoon, eivätkä hänen harvat romaaninsakaan kalpene muiden joukossa. Vaikka Jotuni muistetaan ehkä parhaiten 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen julkaistusta romaanista Huojuva talo, hän oli lyhyen tekstin ja dialogin taitaja.

Tämän Canthin novellin päähenkilö on homssuinen Lopo, joka on saanut lisänimensä kyvyistään kaupustelijana. Naturalistinen novelli seuraa Lopon värikkäitä, turmioon johtavia vaiheita Jyväskylässä, jonne tämä levoton kulkijasielu on ajautunut Kuopiosta.Lopo on kaikkea muuta kuin kunniallinen nainen 1800-luvun lopun Suomessa. Veri vetää varkaisiin ja viinaksiin, mistä ajalle tyypillisesti seuraa toistuvia vankilareissuja. Canth kuvailee Lopoa rumaksi, kaulakin on kuin parkittu. Kasvoilla on nuuskaista limaa ja hiukset ovat takkuiset. Hänen tapansakaan eivät ole kovin viehättäviä.Kaikesta groteskiudestaan huolimatta Lopo osoittautuu hyväsydämiseksi ja epäitsekkääksi auttaessaan leskeksi jäänyttä naista loistavilla kaupankäyntitaidoillaan. Lopon hyvyyttä ei silti palkita, vaan häntä vieroksutaan. Kleptomanian vaivaama Lopo päätyy vihdoin vankilaan muutaman vaivaisen lantin tähden, kun taas Loposta hyötynyt, yhteiskunnallisesti moitteeton leskirouva jatkaa rauhassa elämäänsä.Minna Canth (19.3.1844 Tampere – 12.5.1897 Kuopio) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän kirjoitti näytelmiä, pienoisromaaneja ja novelleja. Hän oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija ja prosaisti Aleksis Kiven jälkeen sekä ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen.Canth edisti naisten asemaa muun muassa tekemällä työtä tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Hän oli suomenkielisen koulutuksen uranuurtajia.Kuopiossa Canthin ympärille kokoontui kirjallisuudesta kiinnostuneita ihmisiä, ja Canthin Kanttilaksi kutsuttuun taloon syntyi Minnan salonki. Siellä vieraili monia myöhemmin tunnettuja kirjailijoita ja kulttuurivaikuttajia. Kaukaisimmat vieraat tulivat ulkomailta asti.

Helsinkiin kertoo ylioppilas Antti Ljungbergin matkasta Kuopiosta pääkaupunkiimme opiskelemaan. Nuori Antti huumaantuu uudenlaisesta vapaudestaan ja aikamiehen roolista. Alkumatka taitetaan sisävesilaivalla Lappeenrantaan, josta jatketaan määränpäähän junalla. Antin matkaseurana on papiksi opiskeleva Pekka.Antti ja Pekka muodostavat mielenkiintoisen vastaparin. Pekka alkaa heti laivalle päästyään tunnollisesti opiskella, kun taas Antti keskittyy pröystäilyyn ja lyöttäytyy hauskaa pitävien joukkoon.Romaani kuvailee 1800-luvun lopun maailmankuvaa ja käsityksiä siitä, mikä on soveliasta ja mikä ei. Esimerkiksi, kun Antti juo itsensä humalaan, voi pahoin ja haluaa humalapäissään suudella buffettitarjoilijaa, hän ajattelee tulleensa juopoksi, rentuksi ja epäsiveelliseksi eläjäksi, josta ei ole kuin haittaa ja häpeää suvulleen.Juhani Aho (11. syyskuuta 1861 Lapinlahti - 8.elokuuta 1921 Helsinki) oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka elätti itsensä kirjoittamalla. Häntä on pidetty leimallisesti kansallisena kirjailijana ja modernin kirjasuomen kehittäjänä.Ahon varhaistuotanto ilmensi realismia, mutta hän toi siihen myös uutta ilmettä käsittelemällä uuden ja vanhan ristiriitaa (esimerkiksi esikoisromaani Rautatie. Hänen pääteoksekseen luetaan Rautatie, kertomus maaseudun ukosta ja akasta, jotka ensi kertaa kuulevat rautatiestä ja haluavat lopulta päästä sitä katsomaan. Kirjailijan myöhäiskauden huomattavimmasta teoksesta Juhasta on tehty kaksi oopperaa ja neljä elokuvaa. Aho on tunnettu myös kehittämästään novellityypistä, suosituista lyhyistä kertomuksistaan eli lastuista, joista tunnetuin on Siihen aikaan kun isä lampun osti. Vaikka lastut ovat saavuttaneet suurta suosiota lukijoiden keskuudessa, kirjailija ei itse niistä juuri perustanut, vaan pikemminkin kuvasi niitä muun luomistyön ohessa lenteleviksi kappaleiksi. Vuosina 1891–1921 lastuja ilmestyi kahdeksan kokoelmaa.

Kerran kesällä aloittaa Joel Lehtosen kiitetyn Putkinotko-sarjan. Romaani kuvaa hilpeän toverijoukon vaiheita 1900-luvun alun pienessä kylpyläkaupungissa Savonlinnassa – ja paljastaa vähitellen ystävyksistä vähemmän hilpeitä puolia. Päähenkilöinä seikkailevat nuori pianisti ja säveltäjä Lauri Falk, ovela kauppaneuvos Konstantin Könölin – alkujaan Konsta Könönen, talouselämän nousukas, sekä kirjakauppias Aateli Muttinen, koominen elämännautiskelija, joka ylpeilee oikeudestaan harjoittaa vapautta, uteliaisuutta ja epäilyä. Joel Lehtonen (1881–1934) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä. Hänen tunnetuin teoksensa on "Putkinotko", joka on Savoon sijoittuva yhdenpäivänromaani. Lehtonen syntyi aviottomana poikana, ja äiti jätti Lehtosen huutolaislapseksi jo puolivuotiaana. Lehtosen onneksi koitui papinleski Augusta Wallenius, joka huusi Lehtosen itselleen, kun tuleva kirjailija oli neljävuotias.

Papin rouva on Juhani Ahon romaani vuodelta 1893. Se on jatko-osa vuonna 1885 ilmestyneelle romaanille Papin tytär. Edellisen romaanin tapahtumista on kulunut runsaat puoli vuosikymmentä. Päähenkilö Elli riutuu rakkaudettomassa avioliitossa Mikko Aarnion kanssa. Ylioppilas Olavin vierailu herättää henkiin Ellin tukahdetut romanttiset unelmat. Papin tyttären aikajana on useita vuosia, Papin rouvassa tapahtumat tiivistyvät muutamaan kesäiseen viikkoon. Molemmat romaanit on julkaistu myös samassa niteessä nimellä Papin tytär - Papin rouva.Papin rouvaa pidetään psykologisen kuvauksen eittämättömänä klassikkona suomalaisessa kirjallisuudessa.Juhani Aho (11. syyskuuta 1861 Lapinlahti - 8.elokuuta 1921 Helsinki) oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka elätti itsensä kirjoittamalla. Häntä on pidetty leimallisesti kansallisena kirjailijana ja modernin kirjasuomen kehittäjänä. Ahon varhaistuotanto ilmensi realismia, mutta hän toi siihen myös uutta ilmettä käsittelemällä uuden ja vanhan ristiriitaa (esimerkiksi esikoisromaani Rautatie. Hänen pääteoksekseen luetaan Rautatie, kertomus maaseudun ukosta ja akasta, jotka ensi kertaa kuulevat rautatiestä ja haluavat lopulta päästä sitä katsomaan. Kirjailijan myöhäiskauden huomattavimmasta teoksesta Juhasta on tehty kaksi oopperaa ja neljä elokuvaa. Aho on tunnettu myös kehittämästään novellityypistä, suosituista lyhyistä kertomuksistaan eli lastuista, joista tunnetuin on Siihen aikaan kun isä lampun osti. Vaikka lastut ovat saavuttaneet suurta suosiota lukijoiden keskuudessa, kirjailija ei itse niistä juuri perustanut, vaan pikemminkin kuvasi niitä muun luomistyön ohessa lenteleviksi kappaleiksi. Vuosina 1891–1921 lastuja ilmestyi kahdeksan kokoelmaa.

Iäkäs hämäläinen leskimies Juha Uutela nai suuren talon viehättävän tyttären. Morsian on Juhan tietämättä kuitenkin raskaana toiselle miehelle, ja perhe päätyy Hämeestä Savoon pakoon hairahduksen häpeää. Miten käy, kun vaurauden lupauksilla Savoon houkutellulle Uutelalle selviää totuus pakolaisuudesta?Johannes Linnankosken pienoisromaani kertoo talonpoikaisesta ylpeydestä ja sovituksesta. Pakolaiset on Linnankosken arvotetuimpia teoksia.Kirjailija Johannes Linnankoski (1869–1913) tunnetaan erityisesti menestysromaanistaan "Laulu tulipunaisesta kukasta". Linnankoski julkaisi kirjailijanuransa aikana myös näytelmiä. Monet hänen teoksistaan käsittelevät moraalisia ongelmia. Myös raamatulliset aiheet ovat yleisiä Linnankosken teoksissa.

Arjen kuviot särkyvät, kun Matti kuulee talvella pappilan pehtorilta rautatiestä uudesta keksinnöstä. Liisa käy pappilassa ja ruustinna kertoo lisää rautatiestä.Juhannuksen aikana Matti ja Liisa taivaltavat jalan Lapinlahdelle, he puhuvat kirkossa käynnistä mutta he saapuvat rautatieasemalle, missä Ville ohjaa heidät asemalle ja ostamaan lipun. Matti ja Liisa saavat ihmeteltävää rautatiestä, asemasta, lennätinpylväistä, morsetuksesta ja viimein junamatkasta, joka päättyy huonosti. Matille tarjotaan ryyppyjä, eivätkä he astu oikealla asemalla pois. Kävellessään takaisin harmi tekee pariskunnan hiljaiseksi. Kotiin tullessa ei rautatiestä enää puhuta.Juhani Aho (11. syyskuuta 1861 Lapinlahti - 8.elokuuta 1921 Helsinki) oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka elätti itsensä kirjoittamalla. Häntä on pidetty leimallisesti kansallisena kirjailijana ja modernin kirjasuomen kehittäjänä.Ahon varhaistuotanto ilmensi realismia, mutta hän toi siihen myös uutta ilmettä käsittelemällä uuden ja vanhan ristiriitaa (esimerkiksi esikoisromaani Rautatie. Hänen pääteoksekseen luetaan Rautatie, kertomus maaseudun ukosta ja akasta, jotka ensi kertaa kuulevat rautatiestä ja haluavat lopulta päästä sitä katsomaan. Kirjailijan myöhäiskauden huomattavimmasta teoksesta Juhasta on tehty kaksi oopperaa ja neljä elokuvaa. Aho on tunnettu myös kehittämästään novellityypistä, suosituista lyhyistä kertomuksistaan eli lastuista, joista tunnetuin on Siihen aikaan kun isä lampun osti. Vaikka lastut ovat saavuttaneet suurta suosiota lukijoiden keskuudessa, kirjailija ei itse niistä juuri perustanut, vaan pikemminkin kuvasi niitä muun luomistyön ohessa lenteleviksi kappaleiksi. Vuosina 1891–1921 lastuja ilmestyi kahdeksan kokoelmaa.

Elli on vaatimattoman maalaispappilan tytär, haaveileva luonne, joka on pienestä asti halunnut ylös, katolle ja puun latvaan asti, mistä voi nähdä kaiken. Hänen vanhempansa lähettävät hänet kaupunkiin kouluun, missä hän asuu erään naisopettajan luona.Elli palaa koulun jälkeen kotipappilaansa. Hänen vanhempansa haluavat naittaa hänet. Vävyehdokas on muuan maisteri, joka vierailee pappilassa Olavi Kalm -nimisen ylioppilaan kanssa. Elli ihastuu ylioppilaaseen. Ylioppilaan täytyy kuitenkin lähteä, ja arki palaa Ellin elämään. Maisteri kosii häntä. Elliä kauhistuttaa ajatus avioliitosta maisterin kanssa, jota hän ei lainkaan rakasta. Hänen äitinsä selittää, että "maailmassa hyvin harvoin tyttö saa sen, jota oikein rakastaa... usein hänen täytyy tyytyä siihen, jota voi sietää."Juhani Aho (11. syyskuuta 1861 Lapinlahti - 8.elokuuta 1921 Helsinki) oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka elätti itsensä kirjoittamalla. Häntä on pidetty leimallisesti kansallisena kirjailijana ja modernin kirjasuomen kehittäjänä.Ahon varhaistuotanto ilmensi realismia, mutta hän toi siihen myös uutta ilmettä käsittelemällä uuden ja vanhan ristiriitaa (esimerkiksi esikoisromaani Rautatie. Hänen pääteoksekseen luetaan Rautatie, kertomus maaseudun ukosta ja akasta, jotka ensi kertaa kuulevat rautatiestä ja haluavat lopulta päästä sitä katsomaan. Kirjailijan myöhäiskauden huomattavimmasta teoksesta Juhasta on tehty kaksi oopperaa ja neljä elokuvaa. Aho on tunnettu myös kehittämästään novellityypistä, suosituista lyhyistä kertomuksistaan eli lastuista, joista tunnetuin on Siihen aikaan kun isä lampun osti. Vaikka lastut ovat saavuttaneet suurta suosiota lukijoiden keskuudessa, kirjailija ei itse niistä juuri perustanut, vaan pikemminkin kuvasi niitä muun luomistyön ohessa lenteleviksi kappaleiksi. Vuosina 1891–1921 lastuja ilmestyi kahdeksan kokoelmaa.

Köyhää kansaa kertoo Kuopion kaupungin laidalla asuvan Holopaisen perheen tarinan. Mitä seuraa, kun lapsi kuolee, isä joutuu työttömäksi ja äidin mielenterveys horjuu?Minna Canth (19.3.1844 Tampere – 12.5.1897 Kuopio) on suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, suomalainen suurnainen, jonka voimistava, viisas ja suorapuheinen ääni kantaa globaalissa maailmassa yhtä hyvin tänään kuin hänen elinaikanaan. Minna Canth kirjoitti näytelmiä, pienoisromaaneja ja novelleja. Canth oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija ja prosaisti Aleksis Kiven jälkeen sekä ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen. Realistiseen kirjalliseen tyyliinsä ja naiskuvan pohdintaan Canth sai vaikutteita mm. Henrik Ibseniltä ja August Strindbergiltä. Canth oli liberaali nuorsuomalainen ja myös muun muassa kauppias. Hän edisti naisten asemaa tekemällä työtä tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Hän oli suomenkielisen koulutuksen uranuurtajia. Kuopiossa Canthin ympärille kokoontui kirjallisuudesta kiinnostuneita ihmisiä, ja Canthin Kanttilaksi kutsuttuun taloon syntyi Minnan salonki. Kaukaisimmat kirjailijavieraat ja kulttuurivaikuttajat tulivat ulkomailta asti.

Saima Harmajan runokokoelma "Sateen jälkeen" julkaistiin Harmajan ollessa vain 22-vuotias. Rakkaus ja luonnon kauneus nousevat teoksessa pääosaan – ja välillä tunteikkaat runot yltyvät lähes fantasiaksi, jossa kulkee keijuja ja maahisia.Runoilija Saima Harmaja (1913–1937) kuoli vain 23-vuotiaana, mutta ehti julkaista peräti kolme runokokoelmaa. Neljäs runokokoelma "Kaukainen maa" julkaistiin postuumisti Harmajan kuolinvuonna.rnrnHarmajan vahvat runot käsittelevät erityisesti kuolemaa, rakkautta ja luontoa. Häntä on usein verrattu Edith Södergraniin, eikä suotta – olihan Södergran yksi Harmajan esikuvista.

Lehtori Hellman ihastuu kauniiseen opiskelijaan ja pian koittavat häät. Nuoren naisen unelmat ihanasta elämästä lehtorin rouvana törmäävät kuitenkin sovinnaisiin, yläluokkaisiin tapoihin ja perinteisiin."Lehtori Hellmanin vaimo" on kantaaottava kertomus sukupuolirooleista ja yhteiskunnallisen aseman merkityksestä ajan yhteiskunnasta.Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän kirjoitti näytelmiä, pienoisromaaneja ja novelleja. Canth oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija ja prosaisti Aleksis Kiven jälkeen. Hän oli myös ensimmäinen suomenkielisiin sanomalehtiin kirjoittava nainen. Naisten asemaa hän edisti tukemalla tyttöjen koulutusta, ja hän olikin suomenkielisen koulutuksen uranuurtajia. Kuopiossa Canth perusti Minnan salongin. Siellä vieraili monia tunnettuja kirjailijoita ja kulttuurivaikuttajia. Kaukaisimmat vieraat tulivat ulkomailta asti.